Auto pisti paussin Berliiniin

Matkailuauton vaihteissa oli ilmennyt matkan varrella pientä häikkää, mutta kun pakki teki stopin vähän ennen Berliiniä, alkoi hirvittää. Mitenkäs matka tästä jatkuu?

 

Vaihdelaatikko päätti, että nyt riittää. Eihän siinä auttanut kuin nöyrtyä isompien moottoreiden armoille. Onneksi saimme yöpyä ympäri vuorokauden auki olevan huoltoaseman pihalla Berliinin esikaupunkialueella ja totuttautua yllättävään tilanteeseen.

Kahdesta asiasta olen tässä tilanteessa kiitollinen: Autoliiton plusjäsenyydestä ja siitä, että tämä tapahtui Saksassa. Puolassa asioiden hoitaminen olisi ollut huomattavasti vaikeampaa jo kielen takia. Soitto Autoliittoon ja saimme ammattilaisen huolehtimaan auton korjausasioista. Lisäksi Autoliitto korvasi kahden vuorokauden hotelliyöt koko porukalle.

Seuraavana aamuna saapui hinausauto. Olihan se vähän erilainen sightseeing-kiertoajelu, kun etsimme kaupungista sopivaa korjaamoa. Vasta kolmas paikka oli riittävän iso, sellainen että sinne mahtui meidän matkailuauto halliin ja saatiin nosturilla ylös. Tuossa vaiheessa emme vielä tienneet, kuinka pitkäksi aikaa joudumme evakkoon matkakodistamme.

Netistä bongasimme Vienna House Andel’s Berlin -hotellin, jossa vietimme ensimmäiset neljä vuorokautta kuntoillen sen upeassa Fitness-keskuksessa (jossa oli aina tyhjää)  ja nauttien runsaista aamiaisista –  pysyi hyvin keho ja mieli balanssissa. Viikonloppuna oli sopivasti Saksojen yhdistymisen 30-vuotisjuhlat, ilmassa oli historian havinaa ja keskustassa ihmisvilinää.

Maanantaina vaihdoimme edullisempaan majoitukseen Berliinin keskustaan. Löysin kivan asunnon Tiergartenin lähistöltä. Hinta on hyvin edullinen siksi, että keittiössä puhaltaa kuivaaja: yläkerrasta oli tullut vedet alas. Tuollainen pikku juttu ei meitä reissaajia haittaa, hyvä kun on paikka missä nukkua.

Minusta on parasta, kun saa elää tavallista arkea eri maissa, ei sitä koko aikaa jaksa noita turistitouhuja. Käymme kaupassa ja laitamme ruokaa kotona. Mies juoksee lenkkejä Iitu-koiran kanssa lähipuistossa ja minä teen työhommia kuunnellen radio Novaa. Iltaisin katselemme Netflixistä leffoja. Ihan kuin olisimme Tampereella, mutta uusi kulttuuri ja ympäristö luo tähän kaikkeen seikkailutunnelman.

Berliini on ihana kaupunki, täynnä elämää, valoja ja liikettä. Ihmiset ovat iloisia ja auttavaisia. Eilen yksi Hop On Hop Off -bussin kuljettaja päästi minut kadulta kyytiin, kun viittoilin apua pyytäen. Kun paljastui, että lippuni oli väärän firman, sain silti jatkaa matkaa kyydissä majapaikkaamme. Täällä Berliinissä minua on luultu useaan kertaan espanjalaiseksi. Se on erittäin miellyttävä juttu, sillä kaikista maista rakastan eniten Espanjaa.

Viikon pysähdys näin heti matkan alussa, kuudentena päivänä, oli harmillinen ja opettavainen takaisku. Oli kiva nähdä, että matkakumppani kokee asiat samalla tavalla. Että näistä ongelmista selvitään päivä kerrallaan, ei tämä nyt maailmaa eikä ainakaan meidän matkaamme kohti etelää pysäytä… vähän vain viivästyttää.

Tänään on jännittävä päivä. Saamme tietää, pääsemmekö tien päälle jo perjantaina vai täytyykö etsiä uusi majapaikka Berliinistä vielä ensi viikoksi. Toivotaan, että saisin pian laittaa toppatakin matkailuaton takatilaan odottamaan ensi kevättä.

Krakovaan on luvattu viikonlopuksi 15 astetta lämmintä.